Wp/prg/Separāminas stānis

From testwiki
Jump to navigation Jump to search

Separāminas stānis - kwāntiskas stānis stēisan tūls nikāi 1 pōsiteman, kawīdas ni turri senrazgīsnan. Stānis kawīdas ni ast separāminan ast bilītan per senrazgītas stānis.

Skīstas separāminas stānis

Skīsta stāni kīrsa Hilbertas plattibin AB ast separāminan ik ast prōjaktōrs na prōduktiskan wektōran en AB:

|ΨΨ|=|ΨAΨBΨAΨB|

Perwaidīnsna stesses skīstan separāminan stānin ast:

ρ=12(|00+|11)(00|+11|)

Sirzdau wissans skīstans stānins separāminas stānis teikāi mattas nullas tūliskwan.

Maisātas separāminas stānis

Maisāta stāni kīrsa AB ast separāminan ik ast auktumma kōmbinaciōni stēisan skīstan separāminan stānis:

ρ=i|ΨA(i)ΨB(i)ΨA(i)ΨB(i)|

anga ainawīdai kāigi kōmbinaciōnin stēisan prōduktiskan stānin (šlāit niaīnans kōrelaciōnins):

ρ=iρA(i)ρB(i)

Perwaidīnsnai, sirzdau auktummans kōmbinaciōnins iλiρi stēisan ketturin skīstan senrazgītan stānin:

ρ1=12(|00+|11)(00|+11|)
ρ2=12(|00|11)(00|11|)
ρ3=12(|01+|10)(01|+10|)
ρ4=12(|01|10)(01|10|)

Separāminan ast stānis per kawīdans max{λi}12. Wissas kittas ast senrazgītan. Maksimālai senrazgītas stānis (nōrmintas identiskwas) ebzūrgisku ast wisaddan separāminan be wisaddan ekzistijja šisses stānin ebzūrgisku stēisan separāminan stānin. Tūlisku wisēisan separāminan stānin ast patūlisku wisēisan stānin stesse pilnan mattan.

Per tūls nikāi dwāi pōsistemans

Skīstas stānis stēisan N (tūls nikāi dwāi) pōsisteman:

|ΨΨ|=|Ψ1ΨNΨ1ΨN|,

kwēi Ψ1N Maisātas separāminas stānis ast etkūmps auktummas kōmbinaciōnis stēisan skīstan separāminan stānin.

Separāminiskwas prōblaman

Prōblamas analītiskas etwērpsenis ast zinātan tēr per dwāi pōsistemans stēisan ermattausnan 2×2, 2×3 be 3×2. Nummeriska presnā, anga dāta stāni ast separāminan ast enmpīriniskai NP-brendu prōblaman. Ast zinātan tūlin būtewingis audaīras per separāminiskwan zinātan kāigi separāminiskwas kritērijas.

Template:INTERWIKI